Ergonomia on työnantajalle tärkeää – Kymen Seudun Osuuskauppa otti käyttöön eksoskeletonit
Kymen Seudun Osuuskauppa halusi kehittää työntekijöiden arkeen ratkaisuja, jotka tukevat jaksamista ja ehkäisevät rasituksesta johtuvia poissaoloa. Työterveyshuollon aloitteesta käynnistettiin pilottihanke, jossa otettiin käyttöön eksoskeleton keventämään työntekoa.
Haastattelimme artikkelia varten sähköpostitse työhyvinvointiasiantuntija ja työsuojelupäällikkö Tytti Puolakkaa sekä Terveystalon itäisen Kaakkois-Suomen vastaavaa työfysioterapeuttia, Elmo Uusitaloa.
Puolakka ja Uusitalo kertovat, miten hanke eteni suunnittelusta käytäntöön, miten ulkoiset tukirangat otettiin osaksi työpäivää ja miten ratkaisu otettiin vastaan henkilöstön keskuudessa.
Kokemuksia kentältä – eksoskeletonin käyttö myymälätyössä
Myymälätyössä ollaan jalkeilla pitkiä aikoja, nostetaan kuormia ja kurotellaan lukuisia kertoja päivässä. Työn kuormittavuus ei ole uusi ilmiö, mutta siihen haluttiin tarttua uudella tavalla. Kymen Seudun Osuuskauppa halusi kokeilla konkreettista ratkaisua työn keventämiseksi.
Kokeilun taustalla oli työfysioterapeutin ehdotus ratkaisusta, joka voisi keventää arjen kuormitusta. Ehdotuksesta keskusteltiin yhdessä työsuojelun, johdon ja työterveyshuollon kanssa. Yhteisen harkinnan jälkeen aloitettiin kokeilu Kotkan ja Kouvolan Prismoissa.
Työhyvinvointiasiantuntija ja työsuojelupäällikkö Tytti Puolakka vastaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien kokeilun pilottihankkeesta yhdessä päälliköiden ja työterveyshuollon kanssa sekä toimii yhteyshenkilönä kokeilun etenemisessä. Kysyimme häneltä, miten hanke eteni ja millaisia havaintoja sen aikana tehtiin.
Mikä sai teidät kiinnostumaan eksoskeletoneista työergonomian ratkaisuna
Työfysioterapeutti otti yhteyttä ja kertoi, että hänellä voisi olla meille ratkaisu, joka toimisi työn keventämiseen apuna. Alkuun ajattelin, että mielenkiintoista, mutta apua, onko meidän myyjien työ oikeasti niin kuormittavaa, että tarvitaan tukia. Sitten sparrailtiin asiasta yhdessä työsuojeluvaltuutetun, työfysioterapeutin ja kaupallisen johtajan kanssa, jonka jälkeen päädyttiin siihen, että otetaan testiin. Asia, jolla voimme tukea työntekijöidemme työhyvinvointia, on kokeilemisen arvoista.
Meditas oy:n Minna Laine tuli mukaan tässä kohtaa. Hän tuli esittelemään tukia ja sen jälkeen päädyimmekin käynnistämään pilotin Kotkan sekä Kouvolan Prismoissa.
Miten tuki- ja liikuntaelinoireet näkyivät arjessa tai työn tuottavuudessa ennen kokeilua?
Tuki- ja liikuntaelin poissaolot kattavat meidän kaikista poissaoloistamme noin 30 % ja viime vuonna tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvia poissaoloja oli noin 6,5 päivää henkilöä kohden. Selän kuormitus näkyy vahvasti poissaoloissa. Myyjän työ sisältää paljon toisteisia nostoja ja työtä tehdään jalkojen päällä. Itse työtä me emme pysty muuttamaan mutta näillä keinoin me voimme tarjota kevennystä.
Mikä rooli työterveyshuollolla on kokeilun suunnittelussa ja etenemisessä?
Työterveyshuollon kanssa kumppanuus on ensiarvoisen tärkeää niin suunnitellussa kuin jatkojenkin osalta. Olemme yhdessä työterveyshuollon työfysioterapeuttien kanssa sopineet pelisäännöt tukien suhteen ja nämä on sitten jalkautettu työntekijöille. Olemme myös viestineet, että tehdään ketterästi muutoksia, jos jokin asia voitaisiin tehdä työntekijöiden mielestä toisin.
Miten johto lähti mukaan kokeiluun? Mikä auttoi kiinnostumaan?
Koen, että meidän johtomme on erittäin hyvin sitoutunut asiaan ja se on ensiarvoisen tärkeää. Uskon, että heidän kiinnostuksensa liittyy siihen, että he tiedostavat työn raskauden ja kaikki työn kevennyksen keinot ovat tästä syystä tervetulleita.
Miten eksoskeletonit otettiin käyttöön – mitä valmistelu vaati?
Käytön aloittaminen aloitettiin sillä, että pidimme non stop-esittelyjä työpisteillä niin, että Minna ja työfysioterapeutti olivat minun lisäkseni paikalla. Olen myös jakanut informaatiota Eskoista, kuten meillä tukirankoja kutsutaan, jonka lisäksi olen kannustanut työntekijöitä olemaan minuun herkästi yhteydessä.
Miten työntekijät ottivat eksoskeletonit vastaan?
Meillä on muutama ennakkoluuloton myyjä, jotka ottivat tarjoamamme ulkoiset tukirangat mielenkiinnolla vastaan. He ovat myös keskuudessaan nimenneet eksoskeletonit tuttavallisesti Eskoiksi. Työntekijöiden kommentit Eskojen käytöstä ovat rohkaisevia:
Kotkan Prisman myyjä Sari Seppä otti ennakkoluulottomasti tukirangan käyttöön ja juuri kuulin Sarilta, että tuki on herättänyt kiinnostusta niin kollegojen kuin asiakkaidenkin suunnalta. Sari rohkaisee muitakin kokeilemaan eksoskeletonia, kun siihen on mahdollisuus: “Vähän toteuttelua se vaatii niin kuin kaikki muukin uusi, mutta uskon siitä kyllä olevan apua työn keventämiseen“. Sari haluaa antaa kiitokset työnantajalle, että tällaiset työn keventämisen keinot ovat mahdollisia.
Kotkan Prisman myyjä Jere Andelin on myös rohkeasti ottanut tukirangan käyttöön. Jeren kommentti tukirangasta on myös hyvin positiivinen: “Alhaalta nostot on helpottanu paljon ja työ tuntunut muutenki kevyemmältä. Paljon tulee asiakkailta sekä työkavereilta kyselyitä ja katseita.”
Kuinka helposti laitteet sulautuivat arkeen – esimerkiksi pukeminen ja käyttö?
Työntekijät kokevat, että pukeminen nopeutuu, kun sitä muutaman kerran tekee, eikä sitä koeta työntekijöiden mielestä hankalaksi.
Voisitko kuvata konkreettisen työtilanteen, jossa eksoskeletoneista olisi hyötyä?
Meillä myyjät ovat käyttäneet tukia monipuolisesti hyllytystyössä.
Mitkä ovat alustavat tunnelmat kokeilusta ja odotukset jatkon suhteen?
Meille jäi oikein positiiviset kokemukset. Meillä on vahva usko, että näillä saamme raskasta työtä kevennettyä niin, että saisimme estettyä rasitusperäisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja mahdollistettua sen, että työntekijät pääsevät terveinä työpäivän jälkeen tärkeän vapaa-ajan pariin. Haluamme välittää työntekijöistämme.
Sana on vapaa, mitä haluaisit itse nostaa esille?
Rohkeasti vaan kaikki testaamaan ja löytämään itselleen sopiva ”Esko”. Kiitokset Kymen Seudun Osuuskaupan johdolle, työterveyshuollon kumppaneille sekä Meditaksen Minnalle kaikesta avusta ja tuesta! Ja toki työntekijöille ja päälliköille, jotka ovat ottaneet ”Eskot” ennakkoluulottomasti työhön tukikavereikseen.
Loppuun haluan vielä nostaa kommentin, jonka kuulin ”Eskoihin” liittyen: “Työpäivän jälkeen olo on ihan kuin olisi 20 vuotta nuorempi!”
Ergonomia on myös ennakointia – fyysinen kuormitus vaatii oikea-aikaisia ratkaisuja
Toistuva fyysinen kuormitus on monessa työssä arkea, mutta sen ei tulisi vaarantaa palautumista tai työkykyä. Kun samanlaiset nostot, asennot ja liikkeet toistuvat päivästä toiseen, pienikin epätasapaino voi ajan mittaan aiheuttaa oireita ja altistaa poissaoloille. Työterveyshuollon tehtävänä on tunnistaa nämä riskit ajoissa ja tarjota ratkaisuja, jotka toimivat käytännön työssä.
Terveystalon itäisen Kaakkois-Suomen vastaava työfysioterapeutti Elmo Uusitalo toimii Kymen Seudun Osuuskaupan asiakkuudessa koordinoivassa roolissa. Hän toi hankkeeseen kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä sekä näkökulman siihen, miten ergonomiaratkaisut saadaan toimimaan käytännössä. Kysyimme Uusitalolta, miten työfysioterapeutti voi tukea ergonomian kehittämistä ja auttaa viemään ratkaisut osaksi työpaikan arkea.
Miksi ergonomia on keskeinen osa työkyvyn ylläpitoa erityisesti fyysisessä työssä ja onko teknologia tullut mukaan laajemminkin?
Fyysisesti rankka työ ei saisi ylikuormittaa työntekijän tuki- ja liikuntaelimistöä, vaan työtä pitäisi pystyä tekemään niin, että kuormituskestävyyttä harjoiteltaisiin vapaa-ajalla liikunnallisen harjoittelun kautta ja työn kokonaiskuormitus pysyisi tällöin kohtuullisena suhteessa työntekijän kuntoon.
Kuormitusta voidaan tietenkin hallita myös ergonomisella työskentelyllä – oikeanlaisilla työtavoilla ja apuvälineillä, työn suunnittelulla sekä kehon käytöllä. Missä vaan työtehtävässä voi kuitenkin käydä niin, että jokin tuki- ja liikuntaelimistön oire alkaa haitata normaalia työskentelyä ja voi jatkuessaan pitkittyä ja pahentua sekä aiheuttaa poissaolon. Varhaisessa vaiheessa oireesta voitaisiin päästä eroon työn määräaikaisen muokkauksen tai keventämisen keinoin. Tällöin erilaiset työtä keventävät apuvälineet, kuten eksoskeletonit, ovat suuri mahdollisuus.
Miten toistuva kuormitus näkyy tai on näkynyt työntekijän terveydessä pitkällä aikavälillä?
Sanonta ”rankka työ vaatii rankat huvit” voi pitää siinä mielessä paikkansa, että fyysisestä kunnostaan hyvää huolta pitävät eli ”rankasti liikunnalla huvittelevat” työntekijät pysyvät lähtökohtaisesti terveempinä kuormittavassa työssä kuin ne, jotka eivät liiku terveyden edistämisen kannalta riittävästi. Rankka toistotyö ja kuormitus voi näkyä tuki- ja liikuntaelimistön oireina ja sairastumisina, mikäli ergonomiseen työtapaan ei kiinnitetä huomiota.
Miten tärkeää on, että ergonomiaa helpottava ratkaisu on helppo pukea ja mukautuu työn rytmiin?
Kaiken ergonomisen toiminnan lähtökohtana on, että apuväline ja työn keventämisen ratkaisu on turvallinen ja helppokäyttöinen ympäristössä, johon sitä on suunniteltu. Eksoskeleton toimii myymäläympäristössä erinomaisesti ja on monipuolinen apuväline keventämään työtä monissa eri työvaiheessa sekä jo oireilevilla että niillä, jotka haluavat ennaltaehkäistä oireita ja sairauksia.
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että työntekijät ottavat uuden ergonomiaratkaisun käyttöön?
Muutoksen toteutuminen vaatii usein jonkin ajurin niin organisaation kuin yksilön kohdalla. Uuden työtä keventävän ratkaisun käyttöön ottaminen vaatii yksilöltä rohkeutta, ymmärrystä ja uteliaisuutta. Voi olla, että keräät kaupan käytävällä ”supersankari-lookissa” puoleesi ihailevia katseita sekä pienemmissä että isommissa asiakkaissa 😉
Mitä työfysioterapeutti voi tarjota tueksi, jotta eksoskeletonit jäisivät pysyväksi osaksi työn keventämistä?
Asiakasyrityksen ja työterveyshuollon välisen tiiviin yhteistyön lisäksi voimme tarjota ohjausta ja neuvontaa sekä yksilöille että ryhmille apuvälineiden ja työtapojen ohjauksessa matalalla kynnyksellä. Alkuvaiheessa apuvälineiden hyötyjen ja onnistumiskokemusten esitteleminen on tärkeää, jotta mahdollisimman moni rohkaistuu kokeilemaan niitä, ja toteamaan muutoksen käytännössä itse.
Hankkeeseen liittyen kuulin eräänkin lausahduksen ”Kyllä mä nähtävästi voin käydä töissä ilman, että mun selkä kipeytyy. Tää auttaa mua.”
Hyvä ergonomia on osa kestävää työelämää
Fyysinen ergonomia ei siis vaadi radikaalia uudistusta – mutta se vaatii tahtoa, asiantuntemusta sekä oikea-aikaista yhteistyötä. Kymen Seudun Osuuskaupan, Terveystalon työterveyshuollon ja Meditaksen yhteinen pilottihanke osoittaa, että onnistuminen rakentuu arjen käytännöistä: halusta tarttua esiin nousseeseen tarpeeseen, rohkeudesta kokeilla uutta sekä kyvystä tukea työntekijöitä aidosti työssä jaksamisessa.
Työergonomia rakentuu yhteistyöllä – työnantajan ja työterveyshuollon roolit ovat avainasemassa
Työn sujuvuus ja kuormituksen hallinta ovat yhteinen tavoite. Työnantajalla on keskeinen rooli siinä, miten ratkaisut otetaan käyttöön ja millä tavalla niitä tuetaan arjessa. Työterveyshuollolla taas on asiantuntemus tunnistaa kuormitustekijät ja ehdottaa keinoja, joilla työn tekemistä voidaan keventää. Parhaat tulokset syntyvät, kun johto, asiantuntijat ja henkilöstö työskentelevät yhdessä.
Haluatko kuulla lisää aiheesta?
Lisätietoja eksoskeletonien pilottihankkeesta saat sähköpostitse:
