
Työn kuormitustekijät ja fyysinen kuormitus – 5 askelta kohti kestävämpää työuraa
Fyysisesti kuormittava työ voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia, jotka vaikuttavat sekä työntekijän jaksamiseen että työnteon sujuvuuteen. Monet työpaikat ovat jo huomioineet ergonomian merkityksen, mutta liian usein ratkaisuja otetaan käyttöön vasta, kun ongelmia on jo ilmennyt.
Työn kuormitustekijöiden hallinta on kuitenkin mahdollista ennaltaehkäisevästi, jolloin työkyky voidaan säilyttää pidempään ja sairauspoissaoloja vähentää.
Työn kuormitustekijät vaativat enemmän huomiota
Työn kuormitustekijät vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja voivat heikentää työkykyä huomaamatta. Ilman ennakoivia ratkaisuja fyysisen kuormituksen haitat voivat johtaa pitkittyneisiin kiputiloihin, sairauspoissaoloihin ja jopa ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.
Riskien ehkäisemiseksi tarvitaan suunnitelmallista ennakointia ja työn kuormitustekijöiden aktiivista tunnistamista. Tämä ei ainoastaan tue työntekijöiden hyvinvointia, vaan myös parantaa yrityksen toimintavarmuutta ja vähentää sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.
Fyysinen kuormitus kertyy huomaamatta – vaikutukset näkyvät viiveellä
Kuormittavan työn vaikutukset eivät ilmene heti, vaan ne voivat kehittyä pitkän ajan kuluessa. Yksipuoliset liikkeet, raskaat nostot ja staattiset työasennot voivat vähitellen heikentää kehon kestävyyttä ja lisätä tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä.
Ilman ajoissa tehtyjä muutoksia työn kuormitus voi johtaa jatkuvaan lihasjännitykseen, liikeratojen rajoittumiseen ja työkyvyn asteittaiseen heikkenemiseen. Kertynyt kuormitus ja kuormituspiikit voivat jäädä huomaamatta niinkin kauan, että se on jo alkanut vaikuttaa työn sujuvuuteen ja palautumiseen työpäivän jälkeen.
Ergonomiset ratkaisut voivat vähentää kuormitusta ja ehkäistä työkykyyn liittyviä ongelmia. Mitä aikaisemmin ratkaisut otetaan käyttöön, sitä pienempi on riski pitkittyneille vaivoille ja poissaoloille.
Onko työntekijä paljon sairaslomalla – Työn kuormitustekijät vaikuttavat poissaoloihin ja työkykyyn
Sairauspoissaolot eivät synny tyhjästä – usein niiden taustalla on pitkäaikainen fyysinen kuormitus, johon ei ole puututtu ajoissa. Kun työntekijä on toistuvasti sairauslomalla, työn kuormitus kasautuu muille, aikataulut venyvät ja työn sujuvuus kärsii. Tämä lisää painetta koko työyhteisössä ja voi jopa lisätä uusien poissaolojen riskiä.
Siksi sairauspoissaolojen ehkäisy ei ole vain yksilön, vaan koko organisaation etu.
Työsuojelun toimintaohjelma auttaa fyysisen kuormituksen hallinnassa
Työsuojelun toimintaohjelma on suunnitelmallinen työkalu, jolla työpaikat voivat ennakoida ja hallita fyysisen kuormituksen riskejä. Kun työn kuormitustekijät tunnistetaan ajoissa, voidaan tehdä muutoksia, jotka vähentävät kehoon kohdistuvaa rasitusta ja ehkäisevät pitkäaikaisia työkykyongelmia.
Työasentojen monipuolistaminen, kevennysratkaisujen käyttöönotto ja riittävä tauotus ovat keskeisiä keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää. Toimintaohjelman avulla nämä toimet saadaan osaksi työpaikan arkea, jolloin ennaltaehkäisy ei jää yksittäisten toimenpiteiden varaan. Kun fyysisen kuormituksen hallinta on suunnitelmallista, myös työn sujuvuus ja turvallisuus paranevat koko organisaatiossa.
Työsuojelun toimintaohjelma tukee työkykyä
Hyvin toteutettu toimintaohjelma ei ainoastaan tunnista kuormitustekijöitä, vaan myös tarjoaa konkreettisia ratkaisuja niiden vähentämiseksi. Sen avulla työnantaja voi varmistaa, että työntekijät saavat oikeat työvälineet ja toimintamallit jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Esimerkiksi ergonomiaratkaisujen, kuten eksoskeletonien ja kevennysvälineiden, käyttö on tehokkainta silloin, kun ne otetaan käyttöön ennaltaehkäisevästi – ei vasta, kun työntekijällä on jo kipuja.
Ennaltaehkäisevä työsuojelu tukee sekä työntekijöitä että organisaatiota
Fyysisen kuormituksen hallinta on keskeinen osa työsuojelua, ja toimiva ohjelma ei pelkästään vähennä sairauspoissaoloja, vaan myös edistää työssä jaksamista ja työuran pidentymistä. Tämä hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia, sillä hyvä työkyky parantaa myös työn tuottavuutta ja työyhteisön hyvinvointia.
Työturvallisuuslain muutos korostaa varhaista puuttumista fyysiseen kuormitukseen
Työnantajan on seurattava jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön tilaa ja turvallisten työtapojen toteutumista – mutta myös työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työssä. Tavoitteena on havaita ajoissa tarpeet yksilöllisille työsuojelutoimenpiteille ja puuttua kuormitukseen ennen kuin se vaarantaa työkykyä. Jatkuva seuranta auttaa tunnistamaan myös yksittäisten työntekijöiden liiallisen kuormittumisen riskejä.
Voit lukea lisää työturvallisuuslain muutoksista täältä.
5 askelta kohti kestävämpää työuraa
Fyysisen kuormituksen hallinta vaatii suunnitelmallisia ja ennakoivia toimenpiteitä, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta. Alla on viisi keskeistä askelta, joiden avulla työn kuormitustekijöitä voidaan vähentää ja fyysistä kuormitusta hallita tehokkaammin.
1. Tunnista työn kuormitustekijät ajoissa ja arvioi fyysinen kuormitus
Kuormituksen kartoitus ja riskinarviointi ovat ensisijaisia toimenpiteitä fyysisen työn turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä auttaa tunnistamaan työn keskeiset kuormitustekijät.
Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat muun muassa:
- Toistuvat nostot ja raskaat käsin tehtävät liikkeet
- Staattiset työasennot ja yksipuolinen kuormitus
- Hankalat työasennot ja yläraajojen pitkäaikainen rasitus
- Työskentely tärisevien työkalujen kanssa
- Riittämättömät tauot ja palautuminen
2. Ota käyttöön ergonomiset ratkaisut ennen kuin ongelmia ilmenee
Kevennysratkaisut, kuten eksoskeletonit, voivat merkittävästi vähentää kuormitusta. Ne tukevat työntekijän kehoa ilman, että ne heikentävät lihasten omaa toimintaa.
Eksoskeletonin avulla yläraajojen kuormitusta voidaan keventää jopa 40% jokaisella nostolla pään yläpuolelle. Se on paljon päivän, työviikon saati kuukauden jälkeen. Kuormituksen keventäminen auttaa parantamaan työntekijän jaksamista.
3. Rytmitä työtä ja tue palautumista osana fyysisen kuormituksen hallintaa
Tauot ja palautumisen tukeminen ovat avainasemassa fyysisen rasituksen hallinnassa. Työn rytmittäminen, työnkierto ja esimerkiksi vastaliikkeet venytyksineen voivat vähentää yksittäisten lihasryhmien ylikuormitusta.
4. Miten uudet ratkaisut otetaan käyttöön? Asenteet ja työpaikan kulttuuri ratkaisevat
Työntekijöiden osallistaminen ja konkreettiset kokeilut madaltavat kynnystä uusien ratkaisujen omaksumiselle. Erityisesti ergonomisten kevennysratkaisujen käyttöönotto hyötyy siitä, että työntekijät pääsevät kokeilemaan niitä käytännössä ennen laajempaa käyttöönottoa. Tähän perustuu Meditas Oy:n palvelumalli, jossa laitteita kokeillaan asiantuntijan avulla ennen hankintaa.
Lue Kymen Seudun Osuuskaupan kokemus eksoskeletonin käyttöönotosta. (Linkki artikkeliin)
5. Työn kuormitustekijät ja taloudelliset hyödyt – miksi ergonomia on investointi, ei kulu?
Parempi ergonomia voi lisätä tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja pitkäjänteisesti. Yritykset, jotka ovat panostaneet ergonomisiin ratkaisuihin, ovat havainneet niiden vaikutukset työtehokkuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Eksoskeleton tukee työkykyä, mutta ei korvaa lihastyötä
Eksoskeletonien käyttöön liittyy usein huoli siitä, että ne passivoisivat lihaksia ja heikentäisivät kehon luonnollista toimintaa. Todellisuudessa eksoskeleton ei poista lihastyötä, vaan jakaa kuormitusta tasaisemmin ja vähentää ylikuormitusta. Lihakset työskentelevät edelleen aktiivisesti, mutta niiden ei tarvitse ylittää jatkuvasti kestokykyään.
Voit lukea eksoskeletoneista lisää täältä ja kokemuksia eksoskeletonin käytöstä myymälätyössä täältä.
Työkyvyn turvaaminen alkaa tänään – mitä päätöksiä teette nyt, jotta työntekijät jaksavat myös huomenna?
Jokainen työpäivä vaikuttaa siihen, kuinka työntekijät jaksavat tulevaisuudessa. Pienetkin ennakoivat toimenpiteet voivat ehkäistä fyysisen kuormituksen haittoja ja parantaa työn sujuvuutta. Kun ergonomia ja kevennysratkaisut otetaan käyttöön ajoissa, työ pysyy mielekkäänä ja keho kestää paremmin. Nyt on oikea hetki pohtia, mitä päätöksiä voitte tehdä paremman työympäristön puolesta.
Haluatteko selvittää, miten voitte parantaa työergonomiaa ja vähentää työn fyysistä kuormitusta? Ota yhteyttä Meditakseen – asiantuntijamme auttavat löytämään parhaat ratkaisut juuri teidän työympäristöönne.